Chapter One INTRODUCTORY DESCRIPTION OF THE GENERAL PROBLEM The title of this work is rather vague and general, and does not go very far towards making ...

Modern Chinese history told from a Buddhist perspective restores the vibrant, creative role of religion in postimperial China. It shows how urban Buddhist elites jockeyed for cultural dominance in the early Republican era, how Buddhist intellectuals reckoned with science, and how Buddhist media contributed to modern print cultures. It recognizes the political importance of sacred Buddhist relics and the complex processes through which Buddhists participated in and experienced religious suppression under Communist rule. Today, urban and rural communities alike engage with (...) Buddhist practices to renegotiate class, gender, and kinship relations in post-Mao China. Using fresh archival and primary sources, along with extensive ethnographic research, this volume vividly portrays these events and more, recasting Buddhism as a critical factor in China's twentieth-century development. Each chapter connects a moment in Buddhist history to a significant theme in Chinese history, creating new narratives of Buddhism's involvement in the emergence of urban modernity, the practice of international diplomacy, the mobilization for total war, and other transformations of state, society, and culture. Working across an extraordinary thematic range, the book reincorporates Buddhism into the formative processes and distinctive character of Chinese history. (shrink)

Parents of children with terminal illness may try many different types of alternative and unproven treatment, not all recognised by the medical establishment. When active participation is requested difficult ethical dilemmas may arise. We present one such case, a child of five years with an inoperable posterior fossa brain tumour.

The Good Heart: His Holiness the Dalai Lama explores the heart of Christianity - and of humanity. Ed. Robert Kiely. Rider, London 1996. xiv, 211 pp. £9.99. ISBN 0 7126 7275 3.

Yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden, tai lyhyemmin, ihmistieteiden, asema tieteiden joukossa on monien kiistojen kohteena. Ihmistieteiden ja luonnontieteiden välistä suhdetta koskevassa keskustelussa on perinteisesti ollut vastakkain kaksi kantaa: Toinen näkökanta on painottanut, että sama yleinen tieteellinen menetelmä soveltuu niin luontoon kuin ihmiseenkin ja että ollakseen tieteellisiä ihmistieteiden on täytettävä samat tieteellisyyden kriteerit kuin luonnontieteidenkin. Toinen on korostanut ihmistieteiden olemuksellista erilaisuutta luonnontieteisiin verrattuna, koska ne noudattavat erityistä ymmärtävää menetelmää.

An exploration of the theories, histories, practices, and contradictions of liberalism today. What does it mean to be a liberal in neoliberal times? This collection of short essays attempts to show how liberals and the wider concept of liberalism remain relevant in what many perceive to be a highly illiberal age. Liberalism in the broader sense revolves around tolerance, progress, humanitarianism, objectivity, reason, democracy, and human rights. Liberalism's emphasis on individual rights opened a theoretical pathway to neoliberalism, through private property, (...) a classically minimal liberal state, and the efficiency of “free markets.” In practice, neoliberalism is associated less with the economic deregulation championed by its advocates than the re-regulation of the economy to protect financial capital. Liberalism in Neoliberal Times engages with the theories, histories, practices, and contradictions of liberalism, viewing it in relation to four central areas of public life: human rights, ethnicity and gender, education, and the media. The contributors explore the transformations in as well as the transformative aspects of liberalism and highlight both its liberating and limiting capacities. The book contends that liberalism—in all its forms—continues to underpin specific institutions such as the university, the free press, the courts, and, of course, parliamentary democracy. Liberal ideas are regularly mobilized in areas such as counterterrorism, minority rights, privacy, and the pursuit of knowledge. This book contends that while we may not agree on much, we can certainly agree that an understanding of liberalism and its emancipatory capacity is simply too important to be left to the liberals Contributors Alejandro Abraham-Hamanoiel, Patrick Ainley, Abdullahi An-Na'im, Michael Bailey, Haim Bresheeth, Başak Çalı, David Chandler, William Davies, Costas Douzinas, Natalie Fenton, Des Freedman, Roberto Gargarella, Priyamvada Gopal, Jonathan Hardy, John Holmwood, Ratna Kapur, Gholam Khiabany, Ray Kiely, Monika Krause, Deepa Kumar, Arun Kundnani, Colin Leys, Howard Littler, Kathleen Lynch, Robert W. McChesney, Nivedita Menon, Toby Miller, Kate Nash, Joan Pedro-Carañana, Julian Petley, Anne Phillips, Jonathan Rosenhead, Annabelle Sreberny, John Steel, Michael Wayne, Milly Williamson. (shrink)

Laffin, Josephine Review(s) of: Blessed and beautiful: Picturing the saints, by Robert Kiely, (New Haven and London: Yale University Press, 2010), pp.344, $49.95.

Kysymys vapaasta tahdosta on nyt ajankohtaisempi kuin koskaan. Voisi helposti kuvitella, että tämä muinainen filosofinen ongelma olisi jo saatu ratkaistua tai se olisi ainakin pois muodista mutta näin ei kuitenkaan ole käynyt. Viimeaikaisen analyyttisen filosofian piirissä siitä on kirjoitettu lähes loputtomiin. Viimeaikainen kiinnostus ei kuitenkaan rajoitu vain filosofian piiriin, vaan tahdonvapaudesta ja siihen liittyvistä teemoista on tehty myös erittäin kiinnostavaa empiiristä tutkimusta. Muutamat neurotieteen löydökset ovat tuottaneet varsin suuren määrän populaaritieteellistä kirjallisuutta ja lehtijuttuja, joissa raportoidaan toinen toistaan sensaatiomaisempia tuloksia (...) siitä, kuinka aivot tekevät päätökset puolestamme ja kuinka meillä ei voi olla vapaata tahtoa. Harvassa ovat kuitenkin ne filosofit, jotka olisivat vakuuttuneet neurotieteen nyt ratkaisseen tahdonvapauden ongelman. Filosofian, neurotieteen ja kognitiotieteen rajamaastoon onkin syntynyt laaja keskustelu siitä, miten tieteellisiä tuloksia tulisi tulkita, mitä ne tarkoittavat ja mikä niiden rooli debatissa tahdonvapaudesta oikeastaan on. Esittelen tässä artikkelissa viimeaikaista keskustelua tahdonvapaudesta juuri tässä tieteen ja filosofian rajamaastossa. Aluksi tarkastelen hieman itse tahdonvapauden käsitettä ja niitä ehtoja, joita sille on asetettu. Artikkelin jälkipuolisko puolestaan käsittelee neurotieteeseen ja psykologiaan vetoavia argumentteja tahdonvapautta vastaan ja esittelee lyhyesti joitakin näihin argumentteihin esitettyjä vastauksia. (shrink)