The 46 original case studies featured in this book demonstrate that in many business sectors, local people and foreigners are responding to the challenges of achieving business success while competing with integrity. Cases are divided into eight sub-topics discussing internet and social media issues, labor issues, corporate social responsibility, product and food safety, Chinese suppliers and production, environmental issues, corporate governance, as well as business and society in China. Each case is followed by a discussion section, with questions to prompt (...) reflection. This book is a valuable resource for students of International Business and Management, as well as entrepreneurs and business managers working and doing business in China. (shrink)

Volunteering, or taking part in unpaid work for the benefit of others, can be a powerful positive experience with returns to both individual well-being and community projects. Volunteering is positively associated with mental health in observational studies with community samples but has not been systematically examined as a potential part of treatment interventions with clinical adolescent samples. In this manuscript, we review the empirical evidence base connecting volunteerism to mental health and well-being, outline potential mechanisms based in the theoretical literature (...) from developmental science, and discuss the existing clinical approaches that support community volunteering as a part of treatment. Drawing on this review, we propose that including volunteering as a component of clinical treatment approaches for adolescent depression can be a powerful intervention for adolescents. (shrink)

Community volunteering is an under-utilized, at least under-researched, strategy to supplement existing treatment for affective disorders. We present findings from a feasibility study incorporating community volunteering into clinical treatment for depression and anxiety among adolescents and young adults. This exploratory pilot study had four aims: to investigate recruitment feasibility; to describe participants’ experiences with volunteering; to explore psychosocial assets by which volunteering might decrease depressive and anxiety symptoms; and to document preliminary changes in mental health outcomes before and after the (...) volunteering intervention. Interviews and surveys were employed with participants newly diagnosed with: mild to moderate depression, mild to moderate anxiety, or adjustment disorder. Recruitment was feasible overall, successes and challenges are discussed. Experiences with volunteering were very positive. Qualitative findings revealed perceived positive effects of volunteering on mood and well-being such as helping with social anxiety and being a positive distraction. Qualitative findings revealed several psychosocial assets that improved related to volunteering. On average, participants reported a 19% decrease in depressive symptoms from the pre-survey to the post-survey. Although more research is warranted, the implication of this study for practicing psychologists treating adolescents and young adults for mild to moderate depression and/or anxiety is that they may wish to consider incorporating community volunteer activities into treatment. Volunteering was a desirable activity for interested participants in treatment for affective disorders. (shrink)

We examined the links between moral identity—the centrality of moral principles to identity—and political purpose during emerging adulthood. We analyzed data from two waves of a longitudinal study of civic purpose. T1 surveys were collected before high school graduation and T2 survey were collected two years later. We categorized people (N = 1,578 at T1 and N = 480 at T2) into political purpose groups based on the person-centered perspective and then performed multinomial logistic regression analysis to test whether moral (...) identity was associated with categories of political purpose. The findings from our study indicate that moral identity at T1 is linked with the maintenance and formation of T2 political purpose. (shrink)

The purpose of this study was to test whether personal commitment to community was related to political involvement in two cultural contexts: Italy and the USA. Participants were 566 adolescents (48.2% males) aged 14–19 years (M = 16 years; SD = 1.29): 311 Italians and 255 Americans. Participants filled out a self-report questionnaire. Analyses of variance revealed that American high school students reported higher levels of personal commitment to community than did their Italian peers and that many forms of political (...) involvement were significantly more common among American adolescents. Structural equation modeling analyses revealed that personal commitment to community was strongly and positively associated with involvement in political activities in both adolescent samples. Thus, fostering personal commitments to community could potentially lead youth to political engagement. (shrink)

Englantilaissyntyinen, pitkään Yhdysvalloissa vaikuttanut ja täällä hetkellä New Yorkin maineikkaan Columbia-yliopiston filosofian professorina toimiva Philip Kitcher (s. 1947) on vakiinnuttanut paikkansa tieteenfilosofien kirkkaimmassa kärjessä. Uransa alkuaikoina hän työskenteli lähinnä matematiikanfilosofian parissa, mutta sittemmin hänen tuotantonsa painopiste on ollut yleisessä tieteenfilosofiassa ja biologianfilosofiassa. Hänen teoksensa The Advancement of Science (Oxford University Press, 1993) on viimeaikaisen yleisen tieteenfilosofian perusteos. Kitcherin sosiobiologian heikkoudet ja ongelmat perinpohjaisesti osoittava Vaulting Ambition: Sociobiology and the Quest for Human Nature (MIT Press, 1985) on jo aihepiirinsä klassikko. (...) Kitcher on myös mm. puolustanut evoluutioteoriaa fundamentalistikristillisiä kreationisteja vastaan (Abusing Science: The Case Against Creationism. (MIT Press, 1982)) ja tarkastellut bioteknisen vallankumouksen ja geenitutkimuksen mukanaan tuomia eettisiä ongelmia (The Lives to Come: The Genetic Revolution and Human Possibilities (Simon.and Schuster [U.S.], Penguin.. (shrink)

Charles S. Peirce luokitteli 1865 päättelyn lajit deduktioon, induktioon ja hypoteesiin, joista viimeksi mainittua hän luonnehti päättelynä vaikutuksista syihin tai päättelynä selitykseen. Hypoteesi on Peircelle induktion ohella tietoa laajentava päätelmä. 1890-luvun lopun kirjoituksissaan hän alkoi kutsua hypoteettista päättelyä uusilla nimillä ”retroduktio” ja ”abduktio”. Tässä vaiheessa Peirce kuvasi abduktiota tieteellisen päättelyn ensimmäisenä askeleena, mahdollisten arvausten esittämisenä, jonka tulokset on asetettava induktion kautta testeihin. Hänen tunnetuin kaavionsa abduktion loogiselle muodolle on vuodelta 1903: The surprising fact C is observed; But if A were (...) true, C would be a matter of course. Hence, there is reason to think that A is true. Toisin sanoen abduktio päättelee yllättävästä tosiseikasta hypoteettiseen teoriaan, joka selittäisi tämän faktan. Peircen ajatukset tulivat laajemmin tunnetuiksi, kun kuusiosainen Collected Papers ilmestyi 1931-35. Maailmansodan jälkeen hänen ehdotuksiaan on tulkittu kolmessa suunnassa. Hansonin mukaan abduktio on keksimisen logiikkaa. Laudanin mukaan abduktiossa on kyse ohjeesta työskennellä kiinnostavan hypoteesin parissa. Harmanin mukaan abduktio on päättelyä parhaaseen selitykseen. Monet loogikot, tekoälyn tutkijat ja tieteenfilosofit käyttävät termiä ”abduktio” suoraviivaisesti IBE:n synonyyminä, kun taas varovaisemman kannan ottavat mm. Aliseda, Magnani ja Douven. Toisaalta tätä rinnastusta on eri syistä pidetty harhaanjohtavana abduktion todellisen luonteen ja tehtävän perusteella. Myös monet Peirce-tutkijat ovat ottaneet intohimoisesti kantaa asiaan vedoten mestarin monitulkintaisiin kirjoituksiin. Esimerkiksi Minnamaier esittää, että abduktion samaistaminen IBE:n kanssa hämärtäisi Peircen erottelua induktion ja abduktion välillä. Campos argumentoi, että abduktio tulisi rajata selittävien hypoteesien generoimiseen, joten valikointi hypoteesien välillä ei kuulu sen tehtäviin. Gaultierin mukaan skeeman johtopäätös ei ole suositus testata A:n totuutta, vaan selvittää, onko A todellakin mahdollinen selitys C:lle. Sen sijaan Nyrupin mukaan jättää avoimeksi, tukeeko onnistunut selitys hypoteesin totuutta, joten abduktiossa on kyse hypoteesin työstämisestä. Peircen kirjoituksista puolen vuosisadan aikana kuitenkin löytyy aineksia kaikille kolmelle abduktion päätulkinnalle. Abduktio on ainoa menetelmä uusien ideoiden generoimiseksi. Abduktio auttaa tunnistamaan testaamisen arvioisia hypoteeseja. Joissakin tapauksissa, kuten havainnoissa ja historiallisissa päätelmissä, abduktio on ”pakottavaa” tai ”täysin varmaa”, joten sillä voi olla tekemistä myös hypoteesien oikeuttamisen kanssa. Vaikka Peirce päätyi esittämään, ettei abduktiivisiin päätelmiin liity mitään todennäköisyyksiä, hän kuitenkin myöhäisissäkin töissään antoi abduktiolle selkeän loogisen muodon. Lisäksi abduktion ja IBE:n yhteyttä puolustaa käsikirjoitus ”The Logic of Drawing History from Ancient Documents”, jossa Peirce antaa kriteerejä ”abduktiolle eli hypoteesien valinnan prosessille”. Näitä kriteerejä ovat selitysvoima, testattavuus, varovaisuus, laajuus ja yksinkertaisuus. Samantapaisia metodologisia sääntöjä ovat muotoilleet ne tutkijat, jotka ovat kehitelleet eteenpäin IBE:n muotoja. Vastaus otsikon kysymykseen on siis ”kyllä ja ei”. Vaikka Peirce keksi termin ”abduktio”, hänellä ei ole loputonta yksinoikeutta määrätä sen käytöstä. Hän ajatuksensa ovat inspiroivia tavalla, joka voi johtaa abduktion tutkimisessa erilaisiin suuntiin. Näitä linjoja on tarpeetonta oikeaoppisesti pitää toisilleen vastakkaisina. Keksimisen logiikka on kiehtova aihe, mutta samalla tavoin on aihetta analysoida sitä, miten keksittyjen selityshypoteesien paremmuutta voidaan vertailla ja millaisilla ehdoilla voisimme olla oikeutettuja hyväksymään parhaan toistaiseksi löydetyistä selityksistä. Kaikki nämä loogis-metodologiset tutkimuslinjat tekevät omalla tavallaan oikeutta Peircen filosofian suurille oivalluksille. (shrink)