The paper examines the education and training of adults in ethics. It applies to courses at universities and colleges as well as in the work place. The paper explores the evidence on our ability to strengthen moral behaviour through courses on ethics, finds it to be weak, so starts with the assumption that we cannot teach people to be ethical. The paper asks therefore what the objectives of a course could be and how best to achieve them. It examines the (...) different theories in the literature, eventually settling on four objectives: increasing moral cognition; teaching a widening and strengthening of ethical practices; adopting teaching approaches that maximise learning impact, and developing the personal skills of individuals in negotiation and persuasion. All four objectives are of value to people who seek an ethical work environment. The paper then explores the theories and differing approaches used for achieving each objective, including among others, public interest disclosures, structuring and using codes of ethics, case problems and other experiential learning techniques, organisational and institutional approaches to ensuring ethical behaviour, classroom interaction, the role of theory, team teaching and tailoring the courses to meet an ethical needs analysis for that discipline, profession or organisation. (shrink)

Elämä tavataan nähdä kuoleman vastakohtana. Tällaisen kahtiajaon ulkopuolelle mahtuu kuitenkin paljon ontologisia ja eettisiä kysymyksiä, joita on lähdettävä purkamaan toisesta suunnasta. Marietta Radomska ja Cecilia Åsberg ehdottavat suunnaksi biofilosofiaa, jossa elämistä ja kuolemista tarkastellaan yhteen kietoutuneina ja yhdessä muuttuvina.

Lectio Praecursoria 5.10.2018: Artikkeli on väitöstilaisuudessa esitetyn englanninkielisen lectio praecursorian käännös. Väitöskirja tutkii ranskalaisfilosofi Michel Foucault’n kokemuksen käsitteitä sekä teemoja, joita hän käsittelee näiden käsitteiden avulla. Analysoimalla eri kokemuksen käsitteitä Foucault'n filosofiassa voimme paitsi ymmärtää paremmin hänen länsimaiseen nykyajatteluun olennaisesti vaikuttanutta työtään myös peilata käsityksiämme terveydestä, mielenterveysongelmista ja itseen kohdistuvista käytännöistä. Usein häneen viitataan ajattelijana, joka kyseenalaistaa kokemusnäkökulman lähtökohtana tieteelliselle tiedolle. Kokemuksen käsitteillä on kuitenkin erityisasema Foucault’n varhaisissa, psykiatriaa ja psykologiaa käsittelevissä kirjoituksissa sekä hänen myöhäisissä etiikkaa tutkivissa teksteissään, joissa hän (...) palaa käsittelemään terveyden ja huolenpidon teemoja. Teksteistä löytyy runsaasti viitteitä ”elettyyn kokemukseen”, ”taustakokemukseen”, ”transformatiiviseen kokemukseen”, ”rajakokemukseen”, ”kokemuksen kenttään” ja ”kokemuksen muotoihin”. Väitöskirja siis asettaa kokemuksen Foucault’n filosofian keskiöön ja analysoi kokemuksen käsitteiden teoreettisia tehtäviä ja merkityksiä. Tutkimus käsittelee myös sitä, minkälaiseksi kokemuksen itsestä on ajateltu muodostuvan filosofisissa traditioissa, joissa kehotetaan kuuntelemaan ja tarkastelemaan itseä, kääntymään itseen, uskomaan itseensä sekä löytämään itsensä. Lopulta tutkimus nivoo kokemusteeman yhteen Foucault’n kriittisen filosofian kanssa. (shrink)

Zombeja käsittelevät televisiosarjat ja sarjakuvat ovat viime vuosina saavuttaneet suurta suosiota. Esimerkiksi The Walking Dead -sarjan ensimmäinen jakso näytettiin samanaikaisesti 120 maassa, ja sarjaa on sittemmin katsonut tuotantokaudesta riippuen 5–15 miljoonaa katsojaa. Post-apokalyptinen maailma kiehtoo suurta yleisöä, koska dystooppiset tarinat peilaavat erilaisia käsityksiä ihmisten perusolemuksesta ja yhteiskunnan perustasta; sarjaa voi pitää filosofisena ajatuskokeena, jolla testataan, miten erilaiset näkemykset toimisivat luonnontilaan paluun jälkeen. Artikkelimme lähtökohta on, että zombikuvasto tarjoaa hedelmällisen tilaisuuden filosofiselle analyysille. Tarkastelemme yhteiskunnan romahtamisen jälkeistä tilaa yhteiskuntafilosofian klassikoiden, Aristoteleen ja (...) Thomas Hobbesin avulla. Pyrimme osoittamaan, että Hobbesin luonnontilan käsitteen rinnalla Aristoteleen eettiset ja yhteiskuntafilosofiset näkemykset tarjoavat hyödyllisen näkökulman sivilisaation romahduksen jälkeisen kuvitteellisen tilanteen ymmärtämiseen. Täydennämme analyysia sosiaalipsykologi Erich Frommin yhteiskuntaluonteen käsitteellä ja osoitamme, että dystopiaan sisältyy lupaus utopiasta, paremmasta maailmasta. Yleisesti ottaen esitämme, että populaarikulttuurin ja filosofian yhdistäminen tarjoaa oivaltavan näkökulman nykyisen länsimaisen ihmiskuvan peruselementtien ymmärtämiseen. (shrink)

This paper explores variance in how people morally disapprove wrongs related to doping. The variance may pertain to what type of moral disapproval a person uses or to what they disapprove of. Our e...