In this article, we investigate the relationship between loneliness and misogyny amongst the online movement of “involuntary celibates” (incels) that has become widely known through several violent attacks. While loneliness plays a prominent role in the incels’ self-descriptions, we lack a comprehensive analysis of their experience of loneliness and its role in their radicalization. Our article offers such an analysis. We analyze how loneliness is felt, described, and implicitly understood by incels, investigate the normative presumptions underlying their experiences, and critically (...) reflect on the political function of their discourse of loneliness. We claim that it is the affective mechanism of ressentiment that transforms loneliness into antagonistic emotions and show how loneliness is exacerbated rather than alleviated through the incel community. Finally, we point to the relevance of our analysis for contemporary philosophical and feminist loneliness studies. (shrink)

Lectio Praecursoria 5.10.2018: Artikkeli on väitöstilaisuudessa esitetyn englanninkielisen lectio praecursorian käännös. Väitöskirja tutkii ranskalaisfilosofi Michel Foucault’n kokemuksen käsitteitä sekä teemoja, joita hän käsittelee näiden käsitteiden avulla. Analysoimalla eri kokemuksen käsitteitä Foucault'n filosofiassa voimme paitsi ymmärtää paremmin hänen länsimaiseen nykyajatteluun olennaisesti vaikuttanutta työtään myös peilata käsityksiämme terveydestä, mielenterveysongelmista ja itseen kohdistuvista käytännöistä. Usein häneen viitataan ajattelijana, joka kyseenalaistaa kokemusnäkökulman lähtökohtana tieteelliselle tiedolle. Kokemuksen käsitteillä on kuitenkin erityisasema Foucault’n varhaisissa, psykiatriaa ja psykologiaa käsittelevissä kirjoituksissa sekä hänen myöhäisissä etiikkaa tutkivissa teksteissään, joissa hän (...) palaa käsittelemään terveyden ja huolenpidon teemoja. Teksteistä löytyy runsaasti viitteitä ”elettyyn kokemukseen”, ”taustakokemukseen”, ”transformatiiviseen kokemukseen”, ”rajakokemukseen”, ”kokemuksen kenttään” ja ”kokemuksen muotoihin”. Väitöskirja siis asettaa kokemuksen Foucault’n filosofian keskiöön ja analysoi kokemuksen käsitteiden teoreettisia tehtäviä ja merkityksiä. Tutkimus käsittelee myös sitä, minkälaiseksi kokemuksen itsestä on ajateltu muodostuvan filosofisissa traditioissa, joissa kehotetaan kuuntelemaan ja tarkastelemaan itseä, kääntymään itseen, uskomaan itseensä sekä löytämään itsensä. Lopulta tutkimus nivoo kokemusteeman yhteen Foucault’n kriittisen filosofian kanssa. (shrink)

Michel Foucault’s (1926–1984) thought is widely used in the humanities and social sciences for investigating experiences of madness, illness, marginalization and social conflicts. However, the meaning of the word “experience” is not always clearly defined, and the French word expérience has a whole variety of meanings. In this article I explicate Foucault’s most relevant concepts of experience and their theoretical functions. He refers to experience throughout his career, especially in his early texts on existential psychiatry from the 1950s and 1960s (...) and in his late work from the 1980s. Texts such as Mental Illness and Psychology and Dire vrai sur soi-même have received less attention than Foucault’s most famous books, but they show that references to experience form significant theoretical and thematic links between his earlier investigations of mental distress and his late work on ethics. When Foucault reorganizes his work in the 1980s, he looks back to his early work in his search for a new concept of experience. I argue that in these contexts, experience cannot be understood as an outcome of activity that organizes perceptions and leads to objective knowledge, but experiences are not defined as events produced by discourses, either. I demonstrate in this article how Foucault uses the concept of experience to structure his research on ethical subjectivity and cultural practices of care. At the same time the article questions some standard interpretations of his work. (shrink)

Yksinäisyyttä pidetään yleisesti vakavana yhteiskunnallisena ongelmana. Yksinäisyys kuitenkin ymmärretään monin eri tavoin, mikä herättää filosofisia kysymyksiä siitä, minkälaisena ilmiönä sitä tulisi tutkia. Artikkelissa käsittelen erilaisia yksinäisyyden muotoja erityisesti koetun yksinäisyyden näkökulmasta. Tutkin yksinäisyyttä sellaisten tunteiden filosofian nykysuuntausten avulla, jotka painottavat tunteiden ja ilmapiirien vuorovaikutuksellista muodostumista. Väitän, etteivät koetun yksinäisyyden näkökulma ja tunteiden filosofinen lähestymistapa tarkoita ilmiön yhteiskunnallisten tekijöiden sivuuttamista. Koska yksinäisyyttä ei voi erottaa yhteiskunnallisesta tilanteestaan ja tavoista, joilla ihmissuhteet kulttuurisesti järjestyvät, käsittelen artikkelissa koettua yksinäisyyttä myös poliittisen filosofian konteksteissa.

Johanna Oksala, Feminist Experiences. Foucauldian and Phenomenological Investigations, Northwestern University Press. Studies in Phenomenology and Existential Philosophy, Evanston Illinois, 2016, 189 sivua.