24 found
Order:
  1.  39
    J. V. Snellmanin hegeliläisyydestä.Lauri Kallio - 2017 - Ajatus 74 (1):83-104.
    Tämä artikkeli käsittelee J. V. Snellmanin sijoittumista hegeliläisen filosofian kentälle. Hegeliläinen koulukunta jakautui 1830-luvun kuluessa oikeisto-, vasemmisto- ja keskustahegeliläisyyteen. J. V. Snellmanin filosofian tutkimuksessa on usein nostettu esiin Carl Ludwig Michelet’n (1843, 314) luonnehdinta Snellmanista vasemman keskustan hegeliläisenä. Michelet’n käsitys on edeltävässä tutkimuksessa yleisesti hyväksytty. Sitä, mikä tekee Snellmanista nimenomaan vasemman keskustan eikä esimerkiksi oikean keskustan edustajaa ei kuitenkaan juuri ole pohdittu. Esitän seuraavassa muutamia huomioita, joiden myötä kuva Snellmanin sijoittumisesta hegeliläisten kentässä tarkentuu.
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark   2 citations  
  2.  38
    Ideal Realism—Real Idealism. The Year 1884 as the End of Organized Hegelianism.Lauri Kallio - 2023 - International Philosophical Quarterly 63 (3):273-291.
    The paper discusses three talks, which were given at the meetings of the Philosophical Society of Berlin (Philosophische Gesellschaft zu Berlin) in the mid-1870s. In these talks, the principles of some main movements in contemporary philosophy (realism, absolute idealism, critical idealism) were elaborated and contrasted to each other. The paper focuses on the concepts of real-idealism and ideal-realism. All the discussants, Friedrich Frederichs, C. L. Michelet and J. H. von Kirchmann, introduce these concepts. Frederichs, an adherent of critical idealism, argues (...)
    Direct download (3 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  3.  24
    Speculation and praxis. Jahrbücher für speculative Philosophie and the actualization of philosophy.Lauri Kallio - 2024 - Studies in the History of Philosophy 15 (1):17-35.
    The paper addresses the journal Jahrbücher für speculative Philosophie, published between 1846 and 1848 in Darmstadt. The paper focuses on the forewords of the journal written by the sole editor Ludwig Noack (1819–1885). In these forewords, Noack elaborates the current situation of philosophy. He outlines his vision for the future philosophy. It would be meaningful not only for professional philosophers but also for the general audience. Moreover, it would be closely associated with other sciences. Noack’s vision was inspired by August (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  4.  17
    Reinin–Grotenfeltin-linja. Suomen Filosofisen Yhdistyksen ensimmäiset 60 vuotta.Lauri Kallio - 2023 - In Ilkka Niiniluoto, Sami Pihlström & Lari Ahokas (eds.), Suomen Filosofinen Yhdistys 1873-2023: 150 vuotta suomalaisen filosofian historiaa. Suomen Filosofinen Yhdistys. pp. 17–87.
  5.  25
    Late Hegelianism in the North. Monrad, Borelius and Rein on the Crisis of Speculative Philosophy.Lauri Kallio - 2023 - In Juan J. Padial Benticuaga (ed.), Wahrheit und Freiheit in den philosophischen Systemen von Schelling und Hegel. pp. 183-214.
    The paper addresses three late Hegelian philosophers from northern Europe: Norwegian M.J. Monrad (1816–97), Swede J.J. Borelius (1823–1909) and Finn Th. Rein (1838–1919). The focus is on their views on the crisis of Hegelian speculative philosophy. The popularity of G.W.F. Hegel's philosophy in Germany declined rapidly since the 1840s. The decline was influenced by e.g. new scientific discoveries. Hegelianism maintained a strong position in northern Europe (especially in Norway and in Finland) several decades longer than in Germany. Rein, Monrad and (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  6.  30
    Snellman, Johan Vilhelm.Lauri Kallio - 2015 - Ensyklopedia Logos.
  7.  59
    Arvi Grotenfelt and neo-Kantian philosophy of history.Lauri Kallio - 2020 - Con-Textos Kantianos 1 (11):336-351.
    The paper discusses Arvi Grotenfelt's, professor of philosophy in Helsinki 1905 – 29, reading of Heinrich Rickert's philosophy of history. Rickert was one of the key figures of the so-called south-west German neo-Kantianism. In the center of attention of the south- west neo-Kantians was the topic that Immanuel Kant himself had omitted: how to philosophically establish the humanities and the social sciences and separate them from the natural sciences? Rickert's philosophy of history was essentially an attempt to ground the historical (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  8.  35
    The 1860s Kant revival and the Philosophical Society of Berlin.Lauri Kallio - 2021 - Kant E-Prints 15 (3):192-219.
    Neo-Kantianism emerged over the course of the 1860s and it occupied a leading position in the German universities from the 1870s until the First World War. Demands for getting "back to Kant" had become common since the early 1860s, and these demands were discussed in the meetings of the Philosophical Society of Berlin (Philosophische Gesellschaft zu Berlin; PGB), which was the international organization of Hegelians. In this paper I address some reactions among the PGB members to the 1860s Kant revival. (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  9.  25
    Autonomian ajan filosofia ja Saksa.Lauri Kallio - 2020 - Tieteessä Tapahtuu 38 (2):21-27.
    Itsenäisen Suomen filosofian historia tunnetaan sen läheisistä suhteista anglosaksiseen akateemiseen maailmaan. Autonomian aikana suomalainen akateeminen filosofia suuntautui sitä vastoin saksankieliseen Eurooppaan. Esittelen tässä tekstissä joitain esimerkkejä saksalaisen filosofian vaikutuksesta suomalaiseen filosofiaan autonomian aikana.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  10.  53
    Der Begriff der Person bei Kant, Hegel und Snellman.Lauri Kallio - 2017 - Hegel-Jahrbuch 2017 (1):202-208.
    Der Beitrag, dessen Schwerpunkt auf metaphysischen Fragestellungen liegt, expliziert das Verhältnis zwischen Kants und Hegels Auffassungen der Person. Der Begriff der Person spielt eine wichtige Rolle in praktischer Philosophie Kants. Kant verneint dagegen die Auffassung der ontologischen Person. Nachkantischer deutscher Idealismus kann als Wiederherstellung der Personontologie erörtert werden. Persönliches Sein prägt auch Philosophie Hegels. Hegel thematisiert Person aber systematisch nur im Bereich der Philosophie des Rechts. Der Standpunkt des finnischen Hegelianers J.V. Snellman (1806–81) wird als Fortsetzung der Philosophie Hegels betrachtet. (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  11.  38
    Hegel's Conception of Personality between the Logic and Realphilosophy.Lauri Kallio - 2019 - In Paolo Diego Bubbio, Alessandro De Cesaris, Maurizio Pagano & Hager Weslati (eds.), Hegel, Logic and Speculation. Bloomsbury Academic. pp. 135-146.
    The paper discusses four different topics: (1.) the role of personality in Hegel's system; his definitions of both (2.) logical and (3.) realphilosophical personality; (4.) the tension between the two.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  12. How late Hegelians replied to F.A. Trendelenburg's logical question.Lauri Kallio - 2019 - Hegel-Studien 52:59-83.
    F.A. Trendelenburg's work "Logical Investigations" influenced greatly the decline of G.W.F. Hegel's philosophy in the early 1840s. In this work Trendelenburg challenged the very foundation of Hegel's system, his speculative logic. Somewhat twenty years later two leading late Hegelians, C.L. Michelet from Berlin and K. Rosenkranz from Königsberg, replied to Trendelenburg. Their common strategy was to show that Trendelenburg owes more to Hegel than he admits. At the same time, Trendelenburg has misunderstood Hegel's dialectics and in fact fallen into the (...)
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  13. Hegel, Snellman und die Relation zwischen der spekulativen Logik und der Philosophie des subjektiven Geistes.Lauri Kallio - manuscript
    Erkenne dich selbst sei die schwierigste Zumutung, die einem Menschen gemacht worden ist – so proklamierte Finnischer Philosoph und Hegelianer J.V. Snellman (1806–81) in der Ein-leitung zum seinen ersten philosophischen Hauptwerk. In diesem Werk ("Versuch einer spekulativen Entwicklung der Idee der Persönlichkeit", Tübingen 1841) kommentierte Snellman sowohl G.W.F. Hegels (1770–1831) Philosophie des subjektiven Geistes als auch die Diskussion unter deutschen Hegelianern. Laut Snellman setzt die Durchführung der Idee der Philosophie des subjektiven Geistes eine engere Verbindung zwischen spekulativer Logik und Geistesphilosophie (...)
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  14.  24
    J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit.Lauri Kallio - 2017 - Dissertation, University of Helsinki
    The study discusses the philosophy of Finnish philosopher J.V. Snellman (1806–81). The focus is on Snellman's so-called philosophy of personality, which he presented in his work "Essay on the speculative Development of the Idea of Personality" (Tübingen, 1841). Besides this work he addressed his philosophy of personality in his other works and in his public lectures. -/- In his philosophy of personality Snellman develops the concept of personality within the framework of G.W.F. Hegel's (1770–1831) philosophy. The concept of personality serves (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  15.  19
    J. V. Snellmanin varhainen Hegel-luenta.Lauri Kallio - 2019 - Ajatus 76 (1):61–82.
    Artikkeli käsittelee J. V. Snellmanin (1806–81) varhaisvaiheen filosofiaa ja sen suhdetta hänen 1840-luvun alun filosofiseen pääteokseensa "Persoonallisuuden idean spekulatiivisen kehittelyn yritys" (Versuch einer speculativen Entwicklung der Idee der Persönlichkeit). Varhaisvaiheen filosofia viittaa Snellmanin julkaistuihin kirjoituksiin vuosina 1835–40 sekä luentokäsikirjoituksiin ja muihin muistiinpanoihin. -/- Artikkelin keskiössä on Snellmanin varhainen luenta G. W. F. Hegelin (1770–1831) filosofiasta. Snellmanin filosofian on yleensä katsottu seuraavan Hegelin esikuvaa uskollisesti. Tämä pitää pääasiassa paikkansa, mutta toisaalta Snellman ei missään vaiheessa uraansa epäröinyt poiketa Hegelin viitoittamalta tieltä. Hän (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  16.  11
    J. V. Snellmanin persoonallisuusfilosofia.Lauri Kallio - 2017 - Ajatus 74 (1):363-370.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  17.  32
    Logiikan ja reaalifilosofian suhteesta Hegelillä.Lauri Kallio - 2017 - Niin and Näin 24 (1):104-111.
    Logiikan ja reaalifilosofian suhde on keskeisimpiä Hegelin filosofian herättämiä kysymyksiä. Hegelin mukaan hänen systeeminsä ensimmäinen osa eli logiikka ja toisen ja kolmannen osan muodostava reaalifilosofia vastaavat toisiaan. Hegelin tuotannossa on kuitenkin aineksia monenlaisille tulkinnoille tästä vastaavuudesta. -/- Yleensä ajatellaan, ettei Hegel ei tarjonnut tyydyttävää selitystä logiikan ja reaalifilosofian suhteesta. Jos otamme tämän tulkinnan lähtökohdaksi, on kysyttävä, miltä osin Hegelin lupaama vastaavuus ei toteudu. Toiseksi on kysyttävä vastaavuusvaatimuksen merkitystä Hegelin filosofialle ylipäänsä. Johtaako luopuminen logiikan ja reaalifilosofian vastaavuudesta absoluuttisen idealismin hylkäämiseen?
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  18.  36
    Maailmanhenki Pohjolassa. Snellman, Hegel ja hegeliläiset.Lauri Kallio - 2021 - Tampere, Suomi: Eurooppalaisen filosofian seura/niin & näin.
    Johan Vilhelm Snellman (1806–1881) tunnetaan valtiomiehenä, sanomalehtimiehenä ja kansallisena herättäjänä, mutta hänen filosofiansa on usein jäänyt hänen yhteiskunnallisen vaikutuksensa varjoon. "Maailmanhenki Pohjolassa" piirtää yleiskuvan Snellmanin ja hänen esikuvansa G. W. F. Hegelin (1770–1831) filosofiasta. Se toimii johdantoteoksena heidän ajatteluunsa ja kertoo samalla 1800-luvun Suomen henkisen elämän kansainvälisyydestä. "Maailmanhenki Pohjolassa" selittää, miten Snellman Hegelin ajattelua käytti ja tulkitsi, ja korostaa, millaisissa asioissa Snellman teki pesäeron sekä Hegeliin että maineikkaisiin hegeliläisiin kuten Ludwig Feuerbachiin ja David Friedrich Straussiin. "Maailmanhenki Pohjolassa" on perusteos suomalaisesta (...)
    Direct download (2 more)  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  19. (1 other version)Is it Possible to Construct a Non-Metaphysical Hegelian Concept of Person?Lauri Kallio - 2015 - Revista Opinião Filosófica 6 (2):49-65.
    Although personal being plays an important role in G.W.F. Hegel's (1770–1831) philosophy he never provided a comprehensive definition of personality. Within the framework of his works it is thus possible to formulate different definitions of person and personality, and several conflicting definitions were presented among Hegelians during the 1830s and 1840s. In this paper I examine the role of personality in Hegel's system and discuss the relationship between personality and metaphysics. The question shall be analyzed in the context of various (...)
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  20.  7
    The Foundation of Evil: The Finnish Hegelian J. V. Snellman (1806–1881) as a Reader of Schelling.Lauri Kallio - 2017 - Schelling-Studien 5 (1):219-233.
    The paper discusses J.V. Snellman's (1806–81) reading of F.W.J. Schelling's (1775–1854) philosophy. The reading was presented in his book "Essay on the speculative Development of the Idea of Personality" (1841). Snellman, the most remarkable Finnish Hegelian, focused on Schelling's text "Philosophical investigations into the essence of human freedom" (1809). In Snellman's view Schelling is a forerunner to Hegel. He was not familiar with the details of Schelling's later critic towards Hegel. -/- Snellman became interested in Schelling, because the latter highlights (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  21.  1
    (1 other version)Thiodolf Rein and the Legacy of Finnish Hegelianism.Lauri Kallio - 2020 - Hegel-Jahrbuch 2020 (1):27-40.
  22.  23
    Thiodolf Rein, Hermann Lotze and the rise of empiricism in Finland.Lauri Kallio - 2021 - Lychnos: Årsbok För Idé- Och Lärdomshistoria 1 (1):63-89.
    The paper addresses Thiodolf Rein’s (1838–1919) view of empiricist philosophies, which arrived in Finland in the second half of the nineteenth century. Rein was the key figure of Finnish philosophy towards the end of the nineteenth century. His philosophy was strongly influenced by Hermann Lotze (1817–1881), probably the most distinguished German philosopher of the time. In his main work, "Försök till en framställning af psykologin eller vetenskapen om själen" (Attempt at a presentation of psychology, or the science of the soul, (...)
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  23.  2
    Hermann Lotze – unohdettu ajattelija, joka vaikutti niin analyyttisen filosofian kuin fenomenologiankin syntyyn. [REVIEW]Lauri Kallio - 2024 - Tieteessä Tapahtuu 42 (5).
    Review of Nikolay Milkov's "Hermann Lotze’s Influence on Twentieth Century Philosophy" (Walter de Gruyter 2023) in Finnish. Full text available for free.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark  
  24.  20
    Hegel-tutkimuksen uusi perusteos. [REVIEW]Lauri Kallio - 2021 - Tieteessä Tapahtuu 1:66-67.
    Direct download  
     
    Export citation  
     
    Bookmark