It has been debated whether the so-called attention economy, in which the attention of agents is measured and sold, jeopardizes something of value. One strand of this discussion has focused on so-called attention rights, asking: should attention be legally protected, either by introducing novel rights or by extending the scope of pre-existing rights? In this paper, however, in order to further this discussion, we ask: How is attention already protected legally? In what situations does a person have the right to (...) attention under current law? -/- Unlike (Chomanski, Neuroethics 16:1–11, 2023), who discusses an overall right to attention, or (Puri, Rutgers Law Record 48:206–221, 2021), who discusses an overall right to attentional privacy, in this paper we focus on two types of situations in which a person’s attention is already protected by legal regulation. Sustained attention-requiring tasks can be jeopardized by distractions whereas attentiveness to certain kind of stimuli can be jeopardized by immersive stimuli. That is why distractions are regulated in situations where an agent has what we call a concentration right and immersive stimuli are regulated in situations where an agent has what we call a duty to be attentive. The further analysis of these situations provides an understanding of the legal means by which attention is already regulated, which can be helpful when thinking about how it should be regulated in the future. (shrink)

In bioethics vaccine refusal is often discussed as an instance of free riding on the herd immunity of an infectious disease. However, the social science of vaccine refusal suggests that the reasoning behind refusal to vaccinate more often stems from previous negative experiences in healthcare practice as well as deeply felt distrust of healthcare institutions. Moreover, vaccine refusal often acts like an exit mechanism. Whilst free riding is often met with sanctions, exit, according to Albert Hirschman’s theory of exit and (...) voice is most efficiently met by addressing concerns and increasing the quality and number of feedback channels. If the legitimate grievances responsible for vaccine refusal are not heard or addressed by healthcare policy, further polarization of attitudes to vaccines is likely to ensue. Thus, there is a need in the bioethics of vaccine refusal to understand the diverse ethical questions of this inflammable issue in addition to those of individual responsibility to vaccinate. (shrink)

What does it mean to intentionally not perform an action? Is it possible to not perform an action out of resistant intention? Is there sufficient language for talking about this kind of behavior in the social sciences? In this article, a nonnormative vocabulary of not doings including resistant intentional omissions is developed. Unlike concepts that describe official, overt, and public resistance, James Scott’s everyday resistance and Albert Hirschman’s exit have made it possible to talk about the resistant inactions of agents (...) in the social sciences. But in order to grasp the ordinariness of this kind of oppositional behavior, philosophy of intentional omissions is used. (shrink)

In the popular and academic literature on the problems of the so-called attention economy, the cost of attention grabbing, sustaining, and immersing digital medias has been addressed as if it touched all people equally. In this paper I ask whether everyone has the same resources to respond to the recent changes in their stimulus environments caused by the attention economy. I argue that there are not only differences but disparities between people in their responses to the recent, significant increase in (...) the degree and persuasiveness of digital distraction. I point toward individual variance in an agent’s top-down and bottom-up attention regulation, and to further inequality-exacerbating variance in active participation on the internet and in regulating reward-seeking behaviors on the internet. Individual differences in these areas amount to disparities because they have been found to be connected to socioeconomic background factors. I argue that disparities in responding to digital distraction threaten fair equality of opportunity when it comes to digital distraction in the classroom and that they may lead to an unequal contribution of achievements that require complex cognition by people from lower socioeconomic backgrounds. (shrink)

Tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovat osa toimijuutta siinä missä tarkoitukselliset teotkin. Tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovat kuitenkin piileviä toimijuuden ilmentymiä siinä mielessä, että on vaikea ulkopuolisen tarkkailijan näkökulmasta sanoa, jättääkö joku jotakin tekemättä tarkoituksella vai vahingossa. Teon filosofista lähestymistapaa tarvitaan siksi sen selvittämiseen, mitä tapahtuu, kun ihminen tarkoituksella jättää teon tekemättä. -/- Filosofinen työ pystyy erottelemaan tekemättä jättämisiä toisistaan, etsimään niiden välttämättömiä ja riittäviä ehtoja ja sijoittamaan ne osaksi toimijuutemme kokonaisuutta. Käsitteellinen työ auttaa tekemään piilevistä ilmiöistä todellisia antamalla niille nimen. Ontologinen työ (...) asettaa ilmiön osaksi todellisuuden perusrakennetta. Naturalistinen tutkimusote teon filosofiassa löytää vastaavuuksia kognitiivisen psykologian ja teon filosofian kategorioiden välille. Monimenetelmäinen tutkimusote on hyödyllinen silloin kun jokin ilmiö on jäänyt vähälle huomiolle. Koherentin filosofisen työn puutteessa tarkoitukselliset tekemättä jättämiset ovatkin olleet alttiita yksinkertaistavilla myyteillä ja sanonnoilla selittämiseen. -/- Kokonaisvaltainen toimijuuden filosofia pyrkii selvittämään, mistä toimijuudessa on kyse ottamalla huomioon myös sen piilevät ilmentymät. Tällainen toimijuuden teoria soveltuu paremmin myös yhteiskuntatieteiden käyttöön. Sillä miten ymmärrämme ja pystymme käsitteellistämään tarkoituksellisia tekemättä jättämisiä, on väliä esimerkiksi siksi, että ihmisen toimintaa koskevia teorioita käytetään yhteiskuntatieteissä. Yhteiskuntatieteitä taas käytetään informoimaan poliittista päätöksentekoa. Sillä miten teoria tavoittaa piilevää toimijuutta on siis merkitystä, kun vaikkapa pyritään puuttumaan osallistumattomuuteen tai äänestämättömyyteen. (shrink)